Vuoden 2018 opettaja: Kansainvälistymisalustat eTwinning ja Science On Stage

Kirjoittaja: 

Kalle Vähä-Heikkilä, FM, fysiikan lehtori, Lauttakylän lukio, Huittinen, email: kalle.vaha-heikkila@huittinen.fi

Perusopetuksen ja varsinkin lukion puolella on viime aikoina keskusteltu kansainvälisen yhteistyön lisäämisestä. EU tarjoilee mahdollisuuden tehdä Erasmus-projekteja ja opettajavaihtoa. Kontakteja muiden maiden opettajiin saa solmittua erilaisissa opetusalan seminaareissa, messuilla ja konferensseissa. Science On Stage (SonS) on paikka, jossa voi törmätä eurooppalaisiin opettajiin. Netistä löytyvästä eTwinning-yhteisöstä voi myös lähteä etsimään sopivia projektikumppaneita.

eTwinningin (www.etwinning.net) ajatuksena on kansainvälisen projektin toteuttaminen eTwinning-alustalla, jolloin kansainvälistä toimintaa voidaan toteuttaa ilman kustannuksia. eTwinning-projektit on suunnattu erityisesti oppilaskeskeiseen oppimiseen, mikä tukee nykyisiä opetussuunnitelmia. Projektin voi tehdä yhdessä usean eri maan opettajan kanssa ja samasta koulusta voi olla mukana useampi opettaja. eTwinning sopii mainiosti yläkoulun aihekokonaisuuden alustaksi ja lukion teemaopintoihin. Kansainvälisesti toteutetussa projektissa korostuvat oppilaan viestintä- ja vuorovaikutustaidot, ja samalla oppilas oppii hyödyntämään vieraita kieliä ja eri alojen erikoissanastoa.

Alusta on suljettu, joten sinne voi huoletta lisätä projektiin liittyvää kuva- ja videomateriaalia. Alun pienen harjoittelun jälkeen sivustoa oppii käyttämään varsin mukavasti. Ainut miinus on videomateriaalin liittäminen, mikä tapahtuu YouTube-linkkeinä ja aiheuttaa turhia välivaiheita. Toinen ainakin itselleni sekaannusta ja päänvaivaa aiheuttanut asia oli oppilastunnusten ja oppilaiden salasanojen teko. Kannattaa korostaa oppilaille tunnusten ja salasanojen säilyttämisen tärkeyttä. Oppilaan pitäisi muistaa ne itse, mikäli hän osallistuu myöhemmin johonkin muuhun, mahdollisesti jonkun toisen opettajan vetämään projektiin.

Olen tehnyt muutaman eTwinning-projektin. Sain alkuinnostuksen joitain vuosia sitten Suomessa järjestetyssä Suomen ja Baltian maiden kontaktiseminaarissa. Ensimmäinen projekti oli alustan ja yleensäkin kouluprojektin toteutuksen harjoittelua. Jatkossa homma on sujunut huomattavasti paremmin.


Kuva 1. eTwinning on kansainvälisen projektin toteutta­miseen tarkoitettu alusta. eTwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen alusta kaikkien luokka-asteiden opettajille. Suomesta on portaaliin rekisteröitynä noin 6 200 opettajaa ja Euroopan laajuisesti noin 620 000 opettajaa. Tuosta määrästä kyllä varmasti löytyy kumppani lähes mille tahansa projektille. eTwinningissa voit hakea oppiaineittain tai jopa aihealueittain kumppania projektiisi.

 

Olen toteuttanut fysiikkaan liittyviä eTwinning-projekteja ympäri Eurooppaa olevien opettajien kanssa. Aihealueet ovat vaihdelleet eri fysiikan osa-alueilla. On hienoa nähdä ja kokea, miten aktiivisia ja osaavia opettajia Euroopassa on. Oppilaat ovat olleet myös innostuneita toteuttamaan näitä projekteja. eTwinning-projektit on nimenomaan tarkoitettu verkossa tapahtuviksi projekteiksi, mutta oppilaiden tehdessä projektia ja tutustuessa toisiinsa on heille tullut valtava halu päästä tapaamaan projektikumppaneita. Olemme kahdessa projektissa keränneet rahat ja tehneet vierailun kumppanikouluun. Tämä on meille hyvä muistutus siitä, kuinka ihminen lopulta haluaa sosiaalisia kontakteja.

Viimeisin eTwinning-projektini oli ”Forces Around Us”. Mukana oli oppilaitoksemme lisäksi lukiot Tšekistä, Puolasta, Romaniasta ja Portugalista. Voimat ovat keskeisessä roolissa lukion fysiikan ymmärtämisessä. Halusimme projektilla vahvistaa opiskelijoiden voimakäsitettä. Liitimme voimat vahvasti opiskelijoiden arkielämän tilanteiden havainnointiin (Kuva 2), millä yritimme motivoida opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Projekti oli tarkoitettu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille ja se kesti koko lukuvuoden.


Kuva 2. Voimien tasapainoa arkielämän tilanteessa.

 

Projektissa lähdettiin liikkeelle voimiin liittyvän sanakirjan tekemisestä. Oli hämmästyttävää huomata, miten eri symboleilla eri maissa kuvataan eri voimia, kuten painoa, nostetta, kitkaa, tukivoimaa ja langan jännitysvoimaa. Tämä oli loistava aloitus projektille, sillä opiskelijat ja opettajat saivat aikaiseksi paljon keskustelua ja kynnys käyttää englantia mataloitui. Samalla jokainen esitteli itsensä kolmella PowerPoint-dialla ja kertoi, miten fysiikka liittyy hänen elämäänsä. Projekti sai näin toivotun alun.

Seuraavassa vaiheessa tarkastelimme voimien tasapainoa arkielämässä. Opiskelijoiden tehtävänä oli oman tuotoksen lisäksi tarkastella muiden tekemien voimakuvioiden oikeellisuutta. Virheitä löytyikin yllättävän paljon, kun tilanteet eivät olleet ihan oppikirjamaisia. Voimien piirtäminen arkielämän tilanteisiin liittyviin kuviin oli hyvää harjoitusta tuleviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.

Tasapainotilanteiden tarkastelusta edettiin liikkeen jatkuvuuteen, josta opiskelijat tekivät ryhmissä videoita ja selostivat, miten liikkeen jatkuvuus ilmenee. Seuraavassa osiossa tarkasteltiin etä- ja kosketusvuorovaikutuksia ja heittoliikettä sekä kuvien ja videoiden että LoggerProlla tehtyjen analyysien avulla. Aivan lopuksi tutkittiin, miten yksinkertaisia mekaniikan koneita hyödynnetään arkielämässä. Myös näistä piirrettiin voimakuvioita ja selostettiin ilmiötä.

Tässäkin eTwinning-projektissa oli erittäin hieno nähdä, miten aktiivisesti lukio-opiskelijat haluavat tehdä toiminnallisia juttuja. eTwinningissä toteutettu projekti vahvisti luonnontieteen sanastoa ja erityisesti kommunikointitaitoja. Omat opiskelijani innostuivat koko projektista niin paljon, että he halusivat kerätä rahaa ja lähteä vierailemaan Tšekin Libereciin projektissa mukana olleeseen Podještesken lukioon. Kummankin maan lukion opiskelijat valmistelivat voimiin liittyviä demonstraatioita ennen reissua ja demonstraatiot esiteltiin Liberecissä. (Kuva 3) Vierailun päätteeksi vierailimme Liberecin iQLandia-tiedekeskuksessa, jossa oli meille räätälöitynä oma ohjelma ja tiedeshow. Reissu toteutettiin yhdessä lukiomme yrityskurssin kanssa. Fysiikan opiskelijat opettivat matkalla yrityskurssilaisille fysiikan ilmiöitä ja yrityskurssilaiset tšekkien taloutta ja yritystoiminnan perusteita. Lukio- ja tiedekeskusvierailun lisäksi vierailimme kahdessa tšekkiläisessä yrityksessä. Lisäksi koko opiskelijaporukkamme sai tehtäviä Tšekin historiasta ja taloudesta, joita he yhdessä ratkoivat.


Kuva 3. Podjestedsken lukion fysiikan opettaja Vladimira Erthenova opettaa Lauttakylän lukion opiskelijalle Heli Berangerille, miten painotonta tilaa voi demonstroida.

 

Science On Stage (SonS)

SonS (https://www.science-on-stage.eu) on toinen eurooppalainen alusta, joka on tarkoitettu nimenomaan STEM aineiden opettajille. SonS:ssa on mukana tällä hetkellä noin 100 000 opettajaa yli 30 maasta. Yhteisön tarkoituksena on tarjota ideoita ja hyviä opetuskäytänteitä kollegoiden kesken. Toiminnan kohokohtana on joka toinen vuosi järjestettävät luonnontieteen opetuksen festivaalit, joissa esitysten, luentojen ja posteriesitysten muodossa tarjoillaan ideoita ajatuksella ”opettajalta opettajalle”. Festivaalit on tarkoitettu kaikille luokka-asteille aina lastentarhasta lukioon.

Olen ollut mukana kahdella viimeisimmällä SonS-festivaalilla, vuonna 2015 Lontoossa ja 2017 Debrecenissa (Kuva 4). Festivaalin tunnelma on sanoin kuvaamaton. Noin 500 opettajaa ympäri Eurooppaa on jakamassa ideoitaan. Neljän päivän ajan on tarjolla demonstraatioita, opetusideoita ja toteutettuja projekteja sekä ennen kaikkea mahdollisuus luoda uusia kontakteja. Seuraava SonS-festivaali järjestetään Portugalin Cascaissa lokakuussa 2019. Suomen edustajat festivaaleille valitaan osana kansainvälistä StarT-kilpailuja, josta lisätietoa LUMA-keskuksen www-sivuilta: https://start.luma.fi/science-on-stage-festivaalit-2019/


Kuva 4. Silvio Rademark esittelee taikatemppuihin liittyvää fysiikkaa luennollaan SonS 2017 -festivaaleilla.

 

SonS tarjoilee festivaalien lisäksi opetusmateriaalia, opettajan vaihtoa ja opettajien välisiä projekteja. Olin viime talvena viikon mittaisessa SonS-opettajavaihdossa Slovakian Prešovissa. Vastaavasti slovakialainen fysiikan opettaja vieraili luonani viime hiihtolomalla. Tutustuimme toistemme koulujärjestelmiin sekä fysiikan opettamisen tapoihin. Lisäksi pidin yhtenä iltapäivänä Košicen yliopiston didaktiikan laitoksella esityksiä MAOL rystä ja fysiikan opettamisesta Suomessa. MAOL ry tuntui heistä erittäin kiinnostavalta yhdistykseltä ja he ihmettelivät varsinkin yhdistyksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Luonnollisesti Suomen PISA-menestys herätti valtavasti kysymyksiä.

SonS-festivaalin ja siitä seuranneen opettajavaihdon tuloksena teimme lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin liittyvän projektin. Onneksi viime talvi oli erittäin kylmä ja luminen sekä Suomessa että Slovakian itäosissa. Tutkimme projektissa lumen tiheyttä, eristävyyttä, ääntä, kitkaa ja valon läpäisevyyttä (Kuva 5) Jälleen kerran opiskelijat nauttivat suuresti projektin tekemisestä. Projektia toteutettiin osittain vapaa-ajalla ja osittain työkurssilla.


Kuva 5. Tiia Lehtonen, Emilia Rantanen ja Anni Lähteenmäki mittaavat Vernierin voima-anturilla lumen ja pulkan välistä kitkakerrointa lumisella kävelytiellä. Mittaus suoritettiin erilaisilla massoilla.

 

Vaikka kansalliset ja kansainväliset projektit vaativat paljon työtä ja aikaa, ovat ne mielestäni aina tehdyn työn arvoisia. Opetan maaseutulukiossa, jossa monelle opiskelijalle projekteissa tehdyt ulkomaan matkat ovat ensimmäisiä matkoja Suomen rajojen ulkopuolella ja ensimmäinen tilaisuus käyttää kasvotusten vieraita kieliä. Haluan näillä projekteilla pienentää tekniikan alalle suuntaavien opiskelijoiden kynnystä kansainväliseen toimintaan. Opettajana saan projekteista uusia tapoja opettaa luonnontieteitä ja tilaisuuden vaihtaa ajatuksia eri kulttuureista tulevien opettajien kanssa. Samalla piilo-opetuksena oppii sekä opettaja että oppilaat eri maiden historiaa ja kulttuuria. Historian ja kulttuurin tärkeyden huomioiminen kansainvälisissä suhteissa ja toiminnassa on erittäin merkittävää luonnontieteenopiskelijoillekin heidän tulevaisuuttaan ajatellen. Kannustan todella kaikkia lähtemään mukaan kansainväliseen toimintaan.

Vielä lopuksi

Toivon, että kirjoittamani artikkelit ovat kiinnostaneet lukijoita. On varmaankin käynyt selväksi, että minulle tärkeää on opetuksen vahva liittäminen arkielämään sekä fysiikan ihmeellisen maailman esitteleminen ihan jokaiselle. Viihdyttävien demonstraatioiden esittämistä ilman syvempää pedagogista käsittelyä on kritisoitu jopa valtakunnan mediassa yliopistotason henkilöiden taholta. Olen tämänkin vuoden jälkeen edelleen vahvasti sitä mieltä, että jos tuomme fysiikkaa viihdyttävällä tavalla yleisölle, kiinnostuu yleisö fysiikasta. Mitä enemmän yleisö kiinnostuu, sitä enemmän meillä on opiskelijoita tulevaisuudessakin. Korostan myös paljon tekemällä oppimista ja luokkahuoneen ulkopuolista tekemistä. Tietenkin opetussuunnitelman ylimitoitettujen kurssien aikataulut ja lukiopuolella uusien sähköisten menetelmien harjoittelu rajoittavat ajankäyttöä huomattavasti. Tulevaisuudessa aihekokonaisuudet ja teemaopinnot antavat meille kuitenkin joustoa ja mahdollisuuksia kokeilla paljon muuta kuin perinteistä opetustapaa.

Suomessa on mahtava opettaa matemaattisia aineita. Täällä on erittäin ammattitaitoisia ja motivoituneita opettajia sekä opetuksen kehittäjiä. Tässä joukossa on ilo olla mukana!

 

[Julkaistu: Dimensio 6/2018]

Tags: 

Lisää eDimensiossa

Dimensio 6/2018 , 11. joulukuu 2018 - 20:19
Dimensio 5/2018 , 24. lokakuu 2018 - 9:13
Millennium-palkinto Suomeen , 7. syyskuu 2018 - 10:21
Dimensio 4/2018 , 23. elokuu 2018 - 9:00
MAOL olemme me , 6. toukokuu 2018 - 15:16
Vuoden 2018 opettaja: Stadionilla jyrää , 6. toukokuu 2018 - 15:00
Dimensio 3/2018 , 6. toukokuu 2018 - 14:52
Luovuus, koulu ja matematiikka , 10. maaliskuu 2018 - 14:37
Teknologiateollisuus tutuksi , 10. maaliskuu 2018 - 12:16
Dimensio 2/2018 , 10. maaliskuu 2018 - 11:03
Faces of Women in Mathematics , 10. maaliskuu 2018 - 10:00
Luovuus matematiikassa , 11. helmikuu 2018 - 10:21
Kuka saa tuntea matematiikan ilon? , 11. helmikuu 2018 - 9:31
Analogiamalli sähköoppiin , 3. helmikuu 2018 - 9:30
Helsingin kerho 90 vuotta , 3. helmikuu 2018 - 9:20
Dimensio 1/2018 , 3. helmikuu 2018 - 9:00
Vuoden 2017 opettaja: Vesi, wasser, eau, voda , 19. marraskuu 2017 - 9:57
Dimensio 6/2017 , 19. marraskuu 2017 - 9:01
Opettaja artikkelin kirjoittajana , 16. marraskuu 2017 - 9:36
Dimensio 5/2017 , 29. lokakuu 2017 - 9:16
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00