Suomen joukkueelle kaksi pronssia kemian olympialaisista ja yksi hopea pohjoismaiden kilpailuista

Kirjoittaja: 

Otto Seppänen, olympiavalmennuksen mentori, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Suomen kilpailijat avajaisseremonian jälkeen, vasemmalta Santeri Simanainen Joensuun lyseon lukiosta (pronssia kemian olympialaisista), Santeri Pakola Tornion yhteislyseon lukiosta, Tomi Ruosteoja Vihdin lukiosta (pronssia kemian olympialaisista ja hopeaa pohjoismaiden kilpailuista) sekä Siiri Kuoppala Espoon Olarin lukiosta.

 

Kotimaan joukkue oli jälleen menestyksekäs Tukholmassa järjestetyissä pohjoismaiden kilpailuissa sekä Bangkokissa kemian olympialaisissa.

Joukkueenvalinta ja valmennus

Valmennus kemian olympialaisia varten noudatteli aiemmilta vuosilta tuttuja kaavoja. MAOL ry:n järjestämään kemian valtakunnalliseen loppukilpailuun kutsutuilla opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua kattavaan kirjevalmennukseen, joka koostui 34 vaativasta tehtävästä. Tehtävät palautuskuntoon ahkeroineet opiskelijat kutsuttiin valmennusleirille Helsingin yliopiston kemian laitokselle, jonka päätteeksi suoritettiin joukkueenvalintakoe. Valitulle joukkueelle järjestettiin toinen valmennusleiri ennen kansainvälisiä koitoksia. Valmennusleireillä ratkottiin olympialaisorganisaation kokoamia valmennustehtäviä, harjoiteltiin käytännön laboratoriotyöskentelyä sekä käytiin läpi huima määrä vaativaa kemian teoriaa hyvin lyhyessä ajassa. Leirien välillä joukkueelle annettiin runsaasti harjoitustehtäviä itsenäistä työskentelyä varten.

Valiojoukko

Valintakokeen perusteella joukkueeseen valikoituivat tänä vuonna Siiri Kuoppala Olarin lukiosta Espoosta, Santeri Pakola Tornion yhteislyseon lukiosta, Tomi Ruosteoja Vihdin lukiosta sekä Santeri Simanainen Joensuun lyseon lukiosta. Joukkueen mukana Tukholman-kilpailuihin matkustivat päävalmentaja Kjell Knapas, apuvalmentaja Jussi Tahvanainen, professori Matti Näsäkkälä sekä lehtori Elina Näsäkkälä.

Lämmittelyä lännessä, Tukholma 2.-5.7.

Historian toiset yhteispohjoismaalaiset kemiakilpailut järjestettiin Tukholmassa 2.-5.7. Pienemmät kilpailut voidaan nähdä harjoituksena varsinaisia olympialaisia varten. Kilpailutilanteeseen totuttelu on koettu opiskelijoiden keskuudessa hyödylliseksi, jotta kokeisiin liittyvät käytännöt tulevat tutuiksi ja kisajännittämisen sijasta voi keskittyä oleelliseen. Harjoituskilpailut ovat myös oiva paikka totuttautua mahdollisiin ongelmatilanteisiin, ja näin tänä vuonna kävikin. Tehtävien valmistelussa ei ollut otettu huomioon käytettävissä olevaa aikaa, jolloin kilpailun kokeellinen osuus osoittautui kohtuuttoman pitkäksi. Tästä johtuen kokeellisen osan pisteet olivat suuresti riippuvaisia mahdollisesta taktikoinnista eivätkä ne välttämättä kuvastaneet osallistujien kokeellisen työskentelyn todellista taitotasoa. Pohjoismaiden välisen mittelön mitalisaaliista vastasi Tomi Ruosteoja hopeamitalilla, sijoitus 5./20.

Itää ihmettelemään, Bangkok 6.-15.7.

Tänä vuonna opiskelijat eivät päässeet unohtamaan kisakokemuksia pohjoismaiden kilpailujen ja olympialaisten välillä, sillä joukkue palasi Tukholmasta ja aloitti matkansa Bangkokiin samana päivänä. Joukkueen kokoonpano ei luonnollisesti enää muuttunut, mutta joukkueen tukena Thaimaahan lähtivät päävalmentaja Knapaksen lisäksi mentoreina tohtori Miia Mäntymäki ja tohtorikoulutettava Otto Seppänen Helsingin yliopistolta. Olympialaisissa työskentelyn puolesta matkaa olikin hyvä aloittaa pirteillä mentoreilla, mutta myöhemmin tultiin huomaamaan, että melkein kolmas huoltoketju olisi ollut tässä koitoksessa tarpeen.

Olympialaisten virallinen ohjelma alkoi avajaisilla, jotka pidettiin Mahidolin yliopiston paratiisimaisella kampuksella. Kansainvälistä kilpailua kunnioittamassa oli myös Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn, mikä johti täydelliseen kuvauskieltoon avajaisten aikana. Tilaisuus oli myös hieman totuttua koruttomampi, sillä maassa oli vielä virallinen suruaika keisarin kuoleman johdosta. Tämä näkyi esimerkiksi ilmoitetussa pukeutumisetiketissä, jossa pyydettiin suosimaan tummia värejä koko olympialaisten ajan. Avajaisten jälkeen kilpailijoiden ja mentorien tiet erosivat: kilpailija suuntasivat ekskursioille ihastelemaan Bangkokin palatseja ja temppeleitä, kun taas mentorit tarkastivat laboratoriotiloja ja –välineitä kilpailun kokeellista osiota varten.

Prinssi Mahidolin mukaan nimetyn yliopiston juhlasali.

 

Kokeellista kemiaa

Olympialaisissa kokeellista osuutta suorittaa satoja opiskelijoita samaan aikaan, joten laboratoriossa tulee olla tilaa. Laboratoriot olivatkin hyvin vaikuttavia ja välineet kattavia, sekä jokaiselle opiskelijalle oli varattu vetokaappi orgaanisen kemian osiota varten. Kokeellinen osuus koostui kolmesta tehtävästä, jotka tuli suorittaa viidessä tunnissa. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittiin metyylioranssin, bromitymolisinisen ja metyylipunaisen toimintaa happo-emäsindikaattoreina spektrofotometriä käyttäen. Omaa laitetta ei sentään ollut hankittu jokaiselle kilpailijalle, vaan kaksi kilpailijaa jakoi yhden laitteen vuorotellen. Tästä opiskelijat jatkoivat perinteiseen titraustehtävään, jossa tällä kertaa määritettiin jodaatti-ionin konsentraatio kylläisessä Ca(IO3)2-liuoksessa ja Ca(IO3)2:n liukoisuustulo. Viimeisenä odotti orgaanisen kemian osuus, jossa melko yksinkertaiselta vaikuttaneessa tehtävässä valmistettiin kuitenkin hieman monimutkaisempi tuote 4-klooribentsaldehydistä ja 3-pentanonista emäksen avulla. Lopputuotteen päättely oli opiskelijoille hieman liian vaikea pähkinä, mutta voit koetella tietämystäsi tämän ja muiden tehtävien osalta jutun lopussa löytyvässä osoitteessa.

Suomen kilpailijat Mahidolin yliopistolla, vasemmalta Santeri Simanainen, Tomi Ruosteoja, Santeri Pakola ja Siiri Kuoppala.

 

Kirjallinen koettelemus

Kun pohjoismaiden kilpailuiden kokeellinen osuus oli aikaa vievä, saattoi samaa sanoa olympialaisten teoriaosiosta. Tämä koostui jopa 11 tehtävästä, joihin kokeellisen osion tavoin oli viisi tuntia käytettäväksi. Tehtävävihko oli 54 sivua pitkä, joten jo pelkkä tehtävien lukeminen otti oman aikansa. Kokeet käsittelivät laajasti fysikaalista, epäorgaanista ja orgaanista kemiaa. Tehtävänannoissa on aiempina vuosina nähty alustuksia, joissa tehtävät sidotaan paikalliseen kulttuuriin. Tänäkin vuonna tehtävien laatijat olivat tehneet parhaansa näiden osalta, mutta valtavan tekstimäärän vuoksi suuri osa kiinnostavista joskin tehtävien kannalta tarpeettomista teksteistä leikattiin tylysti mentoreiden kokouksissa. Kaikkien typistämisten jälkeenkään tehtäväpakettia on hankala kuvailla lyhyeksi tai tiiviiksi, vaikka suuren osan tilasta viekin ratkaisuille varatut osiot.

Jännityksen ohessa

Suoritusten lomassa kilpailijoilla oli aikaa aiemmin mainituille ekskursioille kulttuurikohteisiin sekä kaupungin nähtävyyksiin, sekä vähän kauempana sijaitseviin norsufarmiin ja savityökeskukseen. Mentoreilla aikaa oli kilpailusuoritusten aikana, mutta muuten aikataulu oli melko tiivis kokousten, tehtävien kääntämisen ja tehtävien tarkastamisen osalta. Kokoukset saattoivat venyä aamuneljään ja virallinen käännettävä tehtäväpaketti jaettiin maiden delegaatioille kahdeksalta, joten muutaman kokousrupeaman jälkeen mentorit eivät olisi nähneet vaihtoketjua pahana. Vaativa työtahti alkoi olla mentoreiden keskinäinen vitsi, mutta sille nauraakseen täytyi olla paikalla ja todella väsynyt. Kilpailusuoritusten jälkeen mentorit ja kilpailijat tapasivat jälleennäkemisjuhlassa.

Kokeellisen osion suorituspaikka, yhdelle kilpailijalle oli varattu puolet vetokaapista.

 

Päättäjäisseremoniassa suurimman osan aikaa vie kilpailijoiden palkitseminen ja mitalien jakaminen. Tänä vuonna mitaleita napattiin Suomelle kaksin kappalein, kun Tomi Ruosteoja nappasi pronssia (sija 152./296) ja jo vuoden 2016 olympialaisissa mukana ollut Santeri Simanainen sai nostettua suorituksensa myös pronssimitalin tasolle (sija 181./296). Kokonaisuudessaan Suomen joukkueen suoritusta voi pitää hyvänä ja pistemäärät olivat jotakuinkin aiempien vuosien tasolla. Norja ja Tanska vastasivat muiden pohjoismaiden mitalisaaliista napaten kummatkin yhden pronssimitalin. Täten Suomi puolusti asemaansa olympialaisten parhaana pohjoismaana kunniakkaasti. Kultamitalit jaettiin perinteisesti hyvin pärjääville maille, kuten Kiinalle, Yhdysvalloille, Venäjälle ja Thaimaalle.

Wat Chaiwatthanaramin buddhalainen temppeli oli yksi ekskursiokohteista.

 

Tästä on hyvä jatkaa

Hyvin sujuneen olympialaiskauden jälkeen on opetuksen kannalta suunnattava katseet kohti tulevia koitoksia. Vuoden 2018 olympialaiset järjestetään yhteistyönä Tšekissä ja Slovakiassa. Valmennustoimissa nähdään muutoksia, kun Jyväskylän yliopisto liittyy mukaan valmennustoimintaan ja näin valmennusleirit monipuolistuvat ainakin maantieteellisesti.

Valmennusjoukkue onnittelee mitalisteja ja kiittää kaikkia kemian kilpailuihin osallistuneita. Lisäksi kiitämme MAOL ry:tä ja Opetushallitusta matkan rahoituksesta.

Lisätietoa: Voit tutustua olympialaisissa ratkottuihin tehtäviin osoitteessa https://icho2017.sc.mahidol.ac.th/problems.php
[Julkaistu: Dimensio 6/2017]

Lisää eDimensiossa

Vuoden 2017 opettaja: Vesi, wasser, eau, voda , 19. marraskuu 2017 - 9:57
Dimensio 6/2017 , 19. marraskuu 2017 - 9:01
Opettaja artikkelin kirjoittajana , 16. marraskuu 2017 - 9:36
Dimensio 5/2017 , 29. lokakuu 2017 - 9:16
Mihin matematiikkaa tarvitaan , 16. elokuu 2017 - 9:00
Laskukone vauvan aivoissa , 16. elokuu 2017 - 9:00
Dimensio 4/2017 , 16. elokuu 2017 - 1:00
Dimensio 3/2017 , 23. huhtikuu 2017 - 9:00
Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri , 22. huhtikuu 2017 - 9:00
Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa , 2. huhtikuu 2017 - 9:00
Dimensio 2/2017 , 31. maaliskuu 2017 - 9:00
Erään matematiikan vihaajan tunnustuksia , 2. helmikuu 2017 - 9:00
Dimensio 1/2017 , 26. tammikuu 2017 - 9:00
GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Dimensio 6/2016 , 6. joulukuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 2(2) , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 5/2016 , 26. lokakuu 2016 - 9:00
GeoGebra tänään , 26. lokakuu 2016 - 9:00
MAOLin syyskoulutuspäivät Oulussa , 26. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 4/2016 , 24. lokakuu 2016 - 9:00
Taide taittaa matematiikkaa – Osa 1(2) , 22. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 3/2016 , 21. lokakuu 2016 - 9:00
Dimensio 2/2016 , 12. lokakuu 2016 - 9:00
Lukion tärkein ainevalinta? , 24. syyskuu 2016 - 9:00
Hattulan silloilta , 8. syyskuu 2016 - 9:00