Opettaja artikkelin kirjoittajana

Kirjoittaja: 

Hannu Korhonen, lehtori emeritus, Orimattila

Kirjoittamisen ei tarvitse olla vaikeaa. Yleensä pärjää hyvin, kun ei yritä liikaa, vaan kertoo asioista omalla kielellään ja omien ajatustensa mukaisesti. Silti moni, varsinkin vanhempi opettaja vierastaa julkista kirjoittamista, vaikka hänellä varmasti olisi kerrottavaa opiksi aloitteleville ja pohdittavaksi kokeneille. Noudattamalla muutamia yksinkertaisia ohjeita kirjoittaja saa jutustaan kiinnostavan ja helpottaa lukukokemusta.

[Julkaistu: Dimensio 5/2016]

”Jos matkaisimme tähtiin, löytäisimme yhä samaa matematiikkaa” – Emma Leppälä väitteli luuppiteoriasta matematiikan tohtoriksi

Kirjoittaja: 

Riikka Palkki, jatko-opiskelija, Oulun yliopisto
Emma Leppälä

Emma Leppälä väitteli filosofian tohtoriksi 22.4.2017 seitsemästä artikkelista ja yhteenveto-osasta koostuvalla väitöskirjallaan ”On finite loops and their inner mapping groups”. Löysikö matematiikka Emman vai Emma matematiikan? Mitä kaikkea väitöskirjamatkaan sisältyi?

[Julkaistu: Dimensio 5/2017]

Sata matematiikan ylioppilastehtävää itsenäisyyden sadalta vuodelta

Kirjoittaja: 

Aatos Lahtinen
Kuva 1, laskutikku ja logaritmitaulu

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden joukosta ei löytynyt yhtään matemaattista hanketta. Tämän puutteen korjaamiseksi dosentti Marjatta Näätänen ideoi matematiikan ylioppilastehtävien esittelyn "100 matematiikan ylioppilastehtävää itsenäisyyden ajalta".

[Julkaistu: Dimensio 5/2017]

Dimensio 5/2017

D5/2017 kansi

Painettu Dimensio 5/2017 ilmestyi 25.10.2017. Lue Dimension päätoimittaja Marja Tammen pääkirjoitus ja tutustu lehden sisältöön sekä muutamaan valittuun artikkeliin.

– Pääkirjoitus:  Tietoa, taitoa ja teknologiaa – mitä tapahtuu aineenhallinnalle tulevaisuudessa?
– Sisällys Dimensio 5/2017

Laskukone vauvan aivoissa

Kirjoittaja: 

Minna Huotilainen
Kuva: Otavamedia/Kari Hautala 2016

Minna Huotilainen on aivotutkija Helsingin ja Uppsalan yliopistoissa. Hän on mm. kirjoittanut kirjan "Tunne aivosi" yhdessä Leeni Peltosen kanssa. Teksti on julkaistu myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön "Sata tarinaa matematiikasta" -blogissa (http://techfinland100.fi/sata-tarinaa-matematiikasta/).

[Julkaistu: Dimensio 4/2017]
Kuva: Otavamedia/Kari Hautala 2016

Mihin matematiikkaa tarvitaan

Kirjoittaja: 

Jenni Räsänen, matematiikan tiedekasvatuksen koordinaattori, Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskus
Kuva: Unsplash / Niels Joergensen

Usein kuulee sanottavan, että matematiikkaa tarvitaan kaikkialla, mutta mihin sitä oikeastaan tarvitaan. Arkipäivän asioiden lisäksi matematiikasta on hyötyä monilla eri aloilla ja sitä käytetään päivittäin niin terveydenhoitoalalla kuin ohjelmistosuunnittelijan tai personal trainerin työssä.

Artikkeli on koostettu Helsingin yliopiston matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden kirjoittamien artikkelien sekä Mathversum-virtuaalikerhon haastattelujen pohjalta.

[Julkaistu: Dimensio 4/2017]

Väitöstutkimus: Matematiikan ja lukemisen vaikeuksien yhteys toisen asteen koulutuspolkuun ja jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumiseen

Kirjoittaja: 

Airi Hakkarainen, KT, Tutkijatohtori, Kasvatustieteen ja psykologian osasto/Erityispedagogiikka, LINE-tutkimusryhmä, Itä-Suomen yliopisto
Kuva: KK-kuva, www.kk-kuva.fi

Mitä matematiikka on? PISA 2012 -arvioinnissa matematiikan osaaminen määritellään “yksilön kyvyksi muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa yhteyksissä. Se pitää sisällään matemaattisen päättelyn ja matematiikan käsitteiden, menetelmien, välineiden ja tietojen käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä tunnistamaan matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa, ja auttaa heitä tekemään perusteltuja päätelmiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina kansalaisina”. Matematiikka ei siis ole vain teknistä toimintaa, lukujen sijoittamista oikeisiin kohtiin laskukaavoissa.

[Julkaistu: Dimensio 4/2017]
Kuva: KK-kuva, www.kk-kuva.fi

Dimensio 4/2017

Painettu Dimensio 4/2017 ilmestyi 23.8.2017. Lue MAOLin hallituksen puheenjohtaja Leena Mannilan pääkirjoitus ja tutustu lehden sisältöön sekä muutamaan valittuun artikkeliin.

— Pääkirjoitus: Yhteistyöllä eteenpäin
— Sisällys Dimensio 4/2017

Räjähtävää ilmakehätutkimusta fysiikan työkurssilla

Kirjoittaja: 

Otso Huuska, lehtori (FY+MA), Rauman Lyseon lukio
Tutkimuslaite on laukaistu! [Kuva: Hornankoje/YouTube]

Neljän vuoden työurani aikana fysiikan työkurssi oli vuosittain kerännyt vain kymmenisen osallistujaa, eikä tilanne ollut ainakaan paranemassa. Säästötoimet poistivat pienimpiä kursseja tarjottimelta, ja työkurssikin oli uhattuna. Viime syksynä kurssi tuli ensimmäisen kerran minulle järjestettäväksi, ja päätin toteuttaa kurssilaisten kanssa jonkin näyttävän, isomman projektin nostaakseni kurssin profiilia ja kiinnostavuutta. Vuoden kuluttua nähdään, oliko räjäytyksellä tehoa.

[Julkaistu: Dimensio 3/2017]

Valmistautuminen digitaaliseen matematiikan ylioppilaskokeeseen

Kirjoittaja: 

Thomas Vikberg, erityisasiantuntija, Ylioppilastutkintolautakunta

Ylioppilastutkinnon digitalisointi etenee vauhdilla. Syksyllä 2016 pidettiin ensimmäiset digitaaliset ylioppilaskokeet ja nyt keväällä 2017 jo 15 485 digitaalista koesuoritusta kirjoitettiin onnistuneesti. Tämän mahdollistamiseksi lautakunta ja sen virkamiehet sekä kehittäjätiimi ovat luoneet digitaalisen koejärjestelmän, digitaalisia kokeita, arvostelujärjestelmän, muistitikkulogistiikan ja uusineet käytännössä kaikki Ylioppilastutkintolautakunnan toimintaa ohjaavat prosessit. Myös keväällä 2019 viimeisenä digitalisoituvan matematiikan kokeen tekniset ratkaisut alkavat olla valmiit, kun ensimmäiseen kokeeseen on vielä pari vuotta aikaa.

[Julkaistu: Dimensio 3/2017]

Dimensio 3/2017

D3/2017 kansi

Painettu Dimensio 3/2017 ilmestyi 3.5.2017. Lue Dimension päätoimittaja Marja Tammen pääkirjoitus ja tutustu lehden sisältöön sekä muutamaan valittuun artikkeliin.

— Pääkirjoitus:  Tavoitteet ohjaavat opetusta, oppimista ja arviointia
— Sisällys Dimensio 3/2017

Eurajoen vesitornin Foucault’n heiluri

Kirjoittaja: 

Jukka O. Mattila, rehtori emeritus, Hattula
Opastauluun piirretyn pintaelementin kiertymäkuva selittää, miksi esimerkiksi kiväärin luodin suunta kiertyy ampumasuunnasta riippumatta aina saman verran.

Tämän kirjoittaja rakensi 1985 opetuksensa avuksi 40 metrin mittaisen Foucault’n heilurin Eurajoen vesitornin sivulle. Heilurista on tullut koululuokkien suosittu retkikohde yhdessä samalla paikkakunnalla sijaitsevan ydinvoimalaitoksen kanssa.

[Julkaistu: Dimensio 2/2017]

Maaritin peruskoulu­nurkka: 5 tapaa edistää yhteisöllistä oppimista matematiikan tunneilla

Kirjoittaja: 

Maarit Rossi, matematiikan opettaja, Kartanonrannan koulu, Kirkkonummi

Maarit Rossi valittiin vuonna 2016 Varkey-säätiön Global Teacher Prize -kilpailun yhdeksi kymmenestä maailman parhaasta opettajasta.

Tämä on Maaritin toinen Dimensio-kolumni.

[Julkaistu: Dimensio 2/2017]

Historiaa, fysiikkaa ja fysiikan historiaa

Kirjoittaja: 

Kalle Vähä-Heikkilä, fysiikan lehtori, Lauttakylän lukio, Huittinen
Kuva 3. Myös matematiikka oli aiheena Pöllau-linnan juhlasalin kattomaalauksissa.

”Fyysikot pyytelivät anteeksi tietämättömyyttään historioitsijoilta ja päinvastoin, kun aiheena oli fysiikan historia. Seuraavassa konferenssissa ei tarvitse enää pyydellä anteeksi, sillä viimeistään silloin on tiedossa, että meillä kaikilla on niin paljon yhteistä.”

Suunnilleen näihin sanoihin päättyi 2nd International Conference on the History of Physics. Takana oli kolme päivää keskustelua fysiikan historian keksinnöistä, sovellutuksista ja niiden hyödyntämisestä.

[Julkaistu: Dimensio 2/2017]

Väitöstutkimus: Lapsille luonnontieteitä leikin kautta varhaisista vuosista lähtien

Kirjoittaja: 

Jenni Vartiainen, FT, Helsingin yliopisto
Kuva: Gabby Orcutt / Unsplash

Lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu tarve esitellä lapsille luonnontieteitä jo varhaisista vuosista lähtien leikin kautta. Lapset, jotka saavat tutustua jokapäiväisiin luonnontieteiden ilmiöihin tutkien ja havainnoiden jo päiväkoti-iässä, ovat myöhemmin koulussa kiinnostuneempia näistä tieteenaloista ja heidän oppimistuloksensa ovat parempia.

[Julkaistu: Dimensio 2/2017]

Sivut

Tilaa syöte eDimensio RSS